Sanastoa
Syrjäytyminen
”Sivuun jääminen, väliinputoaminen, osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vastakohta. Pahimmillaan syrjäytyminen merkitsee kasautuvaa ongelmien lisääntymistä ja huono-osaisuuden kierrettä, jonka vaikutukset heijastuvat pitkälle aikavälille. Siksi syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja katkaiseminen nuoruudessa on ensiarvoisen tärkeää. Syrjäytymisen ehkäisy on keskeinen nuorisopolitiikan ja nuorisotyön vaikuttavuustavoite, joka edellyttää nuorisotyön voimavaroihin panostamista.” (Cederlöf, 1998.)
”Syrjäytyminen ei ole lokero, johon kansalainen loksahtaa kerralla. Se on pikemminkin asteittainen prosessi, kun ongelmat alkavat kasaantua.” (Lämsä/Tulonen, HS 11.1.1999.) Lämsä luokittelee nuoret seuraaviin tyyppeihin: Selviytyjätyyppi (Ongelmat hoituvat, syynä syrjäytymiseen esimerkiksi sairastuminen.), karsiutujatyyppi (Osaa hakea ongelmiinsa apua.), syrjäytymisvaarassa oleva asiakastyyppi (Ulkopuolinen henkilö määrittelee syrjäytymisvaaran. Viranomaisia alkaa kiinnostaa nuoren rahankäyttö, koulutus, asuminen jne.), syrjäytyjätyyppi (Ulkopuoliset asiantuntijat puuttuvat nuoren ja hänen perheensä ongelmiin.), karitaatiovaiheessa oleva asiakastyyppi (Täydellinen riippuvuus yhteiskunnan tuesta. Tavoitteena pysyvä tuki ja varastointi.). Sekä selviytyjiin että karitaatiovaiheessa oleviin nuoriin arvioidaan kuuluvan kymmenen prosenttia nuorista. (Lämsä, 1999; Kemppinen, 1999.)
Syrjäytymisen prosessi vaiheittain (Takala 1992, 38): Nuorella on vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössä. Kouluallergia saattaa näyttäytyä koulun keskeyttämisenä tai alisuoriutumisena. Nuori ei kelpaa työmarkkinoille ja ajautuu usein työttömäksi. Elämäntilanne johtaa täydelliseen syrjäytymiseen, jota kuvastavat työn vieroksunta, kriminalisoituminen, sosiaaliavustuksilla toimeentulo, alkoholisoituminen, eristäytyminen tai muu vastaava marginalisoituminen. Tilanne saattaa lopulta kärjistyä yksilön laitostumiseen tai eristämiseen muusta yhteiskunnasta. Tämä Takalan prosessikuvaus perustelee hyvin ennalta ehkäisevän työn merkitystä. (www.sosiaaliportti.fi, 14.1.2013.)
» Takaisin