Hämä hämähäkki kiipes langalleen.
Sade tuli rankka, hämähäkin vei.
Aurinko nousi, kuivas satehen,
hämä hämähäkki kiipes uudelleen.
Opetusneuvos Kerttu ”Keka” Varjon (1910–2006) syntymäpäivä on 4.5. Päivää voisi juhlia myös laulun ja leikin päivänä, sillä nuorisotyön monipuolinen kehittäjä tunnettiin innokkaana leikkijänä ja leikittäjänä.
Kerttu Varjo toimi Nuorten talkoiden (1941–1949) toiminnanjohtajana. Talkoiden avulla innostettiin nuoria keräämään kotivaroja polttopuista lumppuihin. Toimintaa oli myös muissa maissa ja erityisesti Ruotsin kanssa suomalaiset olivat tiiviissä yhteydessä. Keka kävi vastaanottamassa talkoopalkinnon naapurimaasta juhlallisessa tilaisuudessa, jossa myös Ruotsin kuninkaallisia oli mukana. Lastenlaulu ”Imse vimse spindel” laulettiin ja leikittiin yhdessä. Jo samana iltana hotellissa Keka suomensi sen ja kotiin palattuaan hän kirjoitti lisäsäkeistöjä, sillä Ruotsissa laulusta tunnetaan vain yksi säkeistö. Sanojen lisäksi Keka teki lauluun myös leikkimisohjeet, jotka Raittiuden Ystävät julkaisi jo vuonna 1946. Kun Tapio Rautavaara vieraili nuorisotyöntekijöiden koulutusleirillä Vierumäellä vuonna 1950 opiskelijoita tapaamassa, hän kuuli ja lauloi Hämähäkki-laulun ensimmäisen kerran. Jo seuraavana vuonna hän lisäsi siihen säkeistön ja levytti laulun.
Hämähäkki-laulussa ei tähän asti ole ollut tekijämerkintöjä. Suomen Musiikintekijät ry:n Martti Heikkilä on kuitenkin selvittänyt monia herra Tradin nimiin laitettuja viisuja ja, pienellä nuoperilaisten avustuksella, hän sai selville tämän tunnetun leikkilaulun tekijäksi Kerttu Varjon. Tietoa hän sai myös mm. muskaritoiminnan pioneerilta Maija Salolta Tampereelta. Samalla löytyi muitakin Kekan sanoittamia lauluja, kuten ”Jos sul lysti on”.
(Hämä-hämähäkki… Sikermä ketju- ja leikkilauluja. Helsinki 1946, Raittiuden ystävät.)
Kerttu Varjo toimi Yhteiskunnallisen Korkeakoulun opettajana heti koulutuksen aloittamisesta vuonna 1945 ja jatkoi työtään Tampereen yliopistossa vuoteen 1974. 1960-luvun lopulla opiskelleet muistavat saaneensa toisilta opiskelijaryhmiltä jopa liikanimen ”Hämähäkkikurssi”, koska opiskeluun kuului paljon käytännön harjoitteluja. Eivät tainneet nimen antajat arvata, kuinka osuva nimi olikaan!
Kerttu Varjo lahjoitti päiväkirjansa vuosilta 1939–1962 Nuoperille keväällä 2003. Alkuperäiset kirjat ovat Turun kaupunginarkistossa, mutta käyttöä helpottamaan teimme niistä lukukopiot. Kaikki vuodet mahtuivat yhdeksään A4-kokoiseen kierrevihkoon. Osa tämänkin tarinan tiedoista on saatu näistä päiväkirjoista.
Päiväkirjojen valokuvat löytyvät Ainasta ja Finnasta tunnuksella NUO1, muita kuvia Kerttu Varjon työstä ja siihen liittyvistä matkoista esimerkiksi opetusministeriön lahjoittamista kuvista tunnuksella NUO9.