Assessori Ilmari Rinne (1909–1993) vaikutti elämänsä aikana erilaisissa nuorisoliikkeissä. Turun NMKYn lippukuntaan, Auran Tähti Poikiin (ATP), Rinne kuului vuoteen 1931 saakka. Seuraavina vuosina 1932–1939 hän toimi setlementtiliikkeen piiriin kuuluvassa Viipurin Toukolassa. Viipurin jälkeen Rinne palasi Turkuun ja työskenteli nuorisonohjaajana Auralan setlementissä vuodet 1940–1946. Sota-aikana hän toimi myös Nuorten Talkoiden organisoijana Turun alueella. Nuorten talkoot -järjestelmä toimi valtakunnallisesti vuodet 1941–1949 ja sotilaspoikatoiminta oli osa sitä. Rinne oli Turussa mukana myös NMKY:n (Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys) toiminnassa.

Ilmari Rinteestä tuli koko Suomen ensimmäinen kunnallinen, kokopäiväinen nuorisotyöntekijä, kun hänet vuonna 1946 valittiin nuorisotyöntekijäksi Hausjärvelle. Samaan aikaan hän oli opetusministeriön nuorisoasiain matka-asiamiehenä noin vuoteen 1948 saakka. Rinne työskenteli Hausjärvellä vuoteen 1950 saakka ja sen jälkeen Kouvolassa vuosina 1951–1957, sen jälkeen Inkeroisten Sippolassa vuoteen 1963 asti. Rinne toimi myös Kymen läänin nuorisosihteerinä. Ulvilassa Rinne oli vakinaisena kunnan nuoriso-, urheilu- ja raittiussihteerinä vuosina 1963–1972. Eläkkeelle jäätyään ja Turkuun palattuaan hän perusti vuonna 1974 Aurala-killan, joka kokosi entiset kerhotytöt ja -pojat jälleen yhteen. He olivat samoja, joiden kanssa aloitettiin Auralan setlementin toimintaa vuonna 1940.
Ilmari Rinne keräsi lähes koko elämänsä ajan nuorisotyöhön liittyvää kirjallisuutta, valokuvia, esineistöä ja muuta aineistoa, jonka hän lahjoitti Turun nuorisoasiainkeskukselle ja tätä kautta kokoelma siirrettiin Nuoperille. Lahjoitus on nyt hajautettuna eri arkistoihin ja osa on luovutettu edelleen mm. Partiomuseolle. Rinteen AV-aineistoa on lahjoittanut Turun nuorisoasiainkeskuksen lisäksi myös Marja-Leena Vainio Kouvolasta. Turun yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksen käsikirjastossa on Rinteen keräämää nuorisotyöhön liittyvää kirjallisuutta ja Turun kaupunginarkistosta löytyy hänen asiakirjalahjoituksensa, jossa painottuu erityisesti raittius- ja partiotyö.

Nuorisotyön ohella Ilmari Rinne oli kiinnostunut murre- ja perinnetyöstä. Hän toimi Turkuseuran murrejaostossa ja murrekerhossa ja oli mukana tekemässä Turun murteen sanakirjaa. Rinne vaikutti elämänsä aikana myös kotiseutuyhdistyksissä ja oli mukana perustamassa kotiseutumuseoita muun muassa Hausjärvellä ja Mynämäen Munnuisissa. Myös Partiomuseo sai alkunsa hänen toimestaan. Rinne oli perustamassa Turun Pyhän Yrjänän kiltaa vuonna 1973. Sen tavoitteena oli perustaa Partiomuseo, joka avattiinkin 27.11.1975. Ennen museon avajaisia järjestettiin partiohistoriallinen näyttely Turun linnassa vuonna 1974. Rinteen omasta urasta kertova näyttely oli esillä Turussa vuonna 1991.