Kuukauden nosto: “BILJARDIAHAN SIELLÄ VAIN PELATAAN”

Biljardia on pelattu jo 1400-luvulla ja historiassa luetellaan monta maineikasta pelaajaa Mozartista Marie Antoinetteen, Abraham Lincolnista Lewis Carolliin. Ranskan aateliston keskuudessa peli oli suosittu. Tiedetään, että Ranskan kuningas Ludvig XI:llä oli ensimmäinen tunnettu sisäpöytä, kun taas Ludvig XIV puolestaan kehitti peliä edelleen. Pelin kaikki lajit ovat olleet aluksi ulkopelejä, joten ne lienevät sukua mm. kroketille ja golfille. Jo 1720-luvulla pöytä löytyi miltei jokaisesta pariisilaisesta kahvilasta ja Englannissa peli oli erityisesti herrasväen suosiossa.

Suomeen biljardi levisi Venäjältä ranskalaisen kulttuurin myötä 1800-luvulla, mikä varmaankin pitää paikkaansa, mutta ihka ensimmäinen biljardipöytä oli jo vuonna 1754 rakennusvaiheessa olevassa Viaporissa eli nykyisessä Suomenlinnassa. Tammisaaressa syntynyt Anders Byström pääsi Viaporin ravintolan pitäjäksi ja hankki sinne heti myös pelioikeudet biljardiin. Samainen Byström tunnettaneen paremmin Helsingin pormestarina (1788–1794). Vertailun vuoksi Turun ensimmäisen biljardisalin avasi hovioikeuden asianajaja Adolf J. Neuman vuonna 1773 ja Porvoo sai valtiopäivien kunniaksi oman pelinsä vuonna 1809.

Hienosta menneisyydestään huolimatta biljardi sai 1950-luvulta lähtien hiukan arveluttavan maineen amerikkalaisista elokuvista ja siihen liitetystä uhkapelistä, vaikka Suomessa tämä yleensä liitettiin noppiin ja korttipeleihin. Toisaalta taas televisio nosti pelin suosiota hiukan myöhemmin, kun sen sopivuus televisiolajiksi huomattiin. Erityisesti snookerin pelaajamäärä on meillä ja maailmalla lisääntynyt televisioinnin ansiosta. Nykyisin Suomessa pelataan yleisesti juuri kasipalloa ja Snookeria, mutta myös Kaisa ja Kara kuuluvat pelilajeihin. Vaikka biljardia pidettiin herraklubeilla pelattavana pelinä, on naisten osuus pelaajissa myös lisääntynyt. Sanottiinhan Marie Antoinettenkin olleen miestään parempi pelaaja.

Pelillä on vaikuttava historia, joten arvostuksen sitä kohtaan luulisi olevan korkea. Miksi sitten nuorisotilojen biljardinpeluu on VAIN pelailua?

Turvallinen sisätila, kavereiden näkeminen ja luotettava aikuinen saavat nuoret nuorisotiloille. Erilaiset pelit lautapeleistä konsolipeleihin antavat mielekästä tekemistä ja tilaisuuden tutustua muihin nuoriin. Nuorisotyöntekijä pystyy puolestaan pelin tiimellyksessä kyselemään nuoren kuulumisia ja tarvittaessa keskustelemaan lisää pelin päätyttyä. Yhdessä pelaaminen on hienovarainen tapa lähestyä nuoria.

Biljardi, kuten muutkin pelit, on väline toimia nuorten kanssa. Sen lisäksi se on nuorisotilalla mukavaa ajanvietettä, josta voi alkaa tavoitteellinenkin harrastus. Espoossa Soukan nuokun perjantaisissa bilisturnauksissa on jo parikymmentä vuotta pelattu oman talon mestaruudesta ja siitä, kuka lähtee Soukan edustajaksi Suomen Biljardiliiton järjestämiin nuorisotalojen SM-kilpailuihin. Nuorisonohjaaja Tapio Kokkoselle myönnettiin vuonna 2025 Biljardiliiton pronssinen ansiomerkki lajin parissa tehdystä nuorisotyöstä. Talolta on biliskipinän myötä noussut useita kansallisen ja kansainvälisen tason kilpapelaajia. Yksi heistä on Casper Matikainen, joka keväällä 2025 voitti poolbiljardin 9-pallon miesten sarjan Euroopan mestaruuden ensimmäisenä suomalaisena. Hän aloitti pelaamisen Soukan nuokussa kymmenvuotiaana.

Joskus pussitus vie pitkälle!