Kunnallinen nuorisotyö täyttää 80 vuotta, hurraa! Sen kunniaksi julkaisimme 60-vuotisjuhliin tehdyn näyttelyesitteen verkkosivuillamme. Monet muutkin nuorisoalan toimijat juhlivat tänä vuonna. Tapahtumia ja menneiden muisteluja riittää joka puolella Suomea, joten kannattaa tarkentaa katsetta oman kunnan lisäksi valtakunnalliseen tarjontaan, seurakuntia ja järjestöjä unohtamatta.
Aloitetaan Suomen vanhimmasta kaupungista. Turku valmistautuu 800-vuotisjuhlintaan vuonna 2029, mutta juhlii tänä vuonna ensin yhden nollan vähemmän omaavaa nuorisotyötä, jota on kaupungissa tehty ensin lastensuojelulautakunnan alaisuudessa vuodesta 1922. Ensimmäiset Aurasoudut järjestettiin Turussa vuonna 1946, joten jos niitä vielä kisailtaisiin, olisivat nekin jo 80-vuotiaita.
Turku Bandstand täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Nuorten bändikatselmuksesta on mahdollisuus päästä myös osaksi Turun Rock Academyn ohjausta. Skeittihalli Cube on nyt 25-vuotias ja nuorten taide- ja toimintatalo Vimmakin jo 20-vuotias. Varmasti siis musiikki soi, laudat liikkuvat ja dreijat pyörivät, kun turkulaiset nuoret saavat juhlansa käyntiin!
Nuoperi tallensi Turun Cube-skeittihallia nuorisotyön 60-vuotisnäyttelyä varten vuonna 2004. Kuvaaja Martti Puhakka/TMM. (Turku, NUO3_206)
Nuorisolautakuntia ja -ohjaajia
Suomen ensimmäinen kokopäiväinen kunnallinen nuoriso-ohjaaja Ilmari Rinne aloitti Hausjärvellä työnsä elokuussa 1946, 80 vuotta sitten. Tietysti työtä tehtiin jo ennen tuota vuotta vapaaehtoisesti ja osa-aikaisesti ja eri lautakuntien alaisuudessa. Siksipä moni kunta laskee nuorison ohjauksen alkaneen jo ennen Rinteen toimia Hausjärvellä. Mutta hei, Rinne keksi yhdistää toisen intohimonsa, kotiseututyön, nuorisotyöhön. Tuloksena edelleen vireä Hausjärven kotiseutumuseo ja monta mielenkiintoista nuorten tekemää paikallishaastattelua!
Nuorisotyötoimikuntia vauhditettiin valtion nuorisotyölautakunnassa lähettämällä kirje kunnanvaltuustoille ja kirkkoherranvirastoille 31.8.1945. Siinä kehotettiin ”osoittamaan käyttövarjoja nuorisotyön tarpeita varten, luovuttamaan nuorisojärjestöille leirialueita ja ryhtymään toimenpiteisiin nuorten askartelu-, kerho- ja kokoushuoneiden aikaansaamiseksi, sekä perustamaan kunnan, nuorisojärjestöjen, kodin, koulun ja seurakunnan yhteistyön edistämiseksi kunnallisia nuorisotyötoimilautakuntia”. Huh, hommia riitti! Seuraavana vuonna 120 kuntaa asetti nuorisotyölautakunnan. Vuonna 1951 lautakuntia oli jo 350 kunnassa ja 1965 jo 416 kunnassa. Nythän meillä on vain 308 kuntaa jäljellä eikä yhtään itsenäistä nuorisolautakuntaa, vain yhdistelmälautakuntia.
”Kotkan kaupunginvaltuusto päätti tammikuun 3. päivänä 1946 pitämässään kokouksessa yksimielisesti perustaa nuorisotyötoimikunnan ja valita toimikuntaan seitsemän jäsentä kalenterivuodeksi 1946. – – – Näin aloitti Kotkan nuorisotyölautakunta toimintansa sodan vaikeiden aikojen jälkeen ilman nuorisotaloja, leirikeskuksia, kerhohuoneita ja työntekijöitä. Mutta aloitti kuitenkin vahvasti tiedostaen nuorisotoiminnan tarpeellisuuden.” (Lehtonen, 2013.)
Myös Oulu sai oman lautakuntansa vuoden 1946 alussa. Lautakunnan sihteerin tehtäviä hoiti ensin kaupungin urheiluohjaaja, sitten raittiusohjaaja ja 1.6.1954 alkaen ensimmäinen nuorisosihteeri Ebba Askonen. Oulussa ja sen ympäristökunnissa juhlitaan tänä vuonna muutenkin näyttävästi, onhan se Euroopan kulttuuripääkaupunki. Nuorisotyön pyöreät vuodet on siellä jaettu teemoittain. Jaossa on myös 80 kulttuuri-ilmastonmuutosteosta ansaittua kunniamainintaa. Hienoa Oulu!
Ensimmäiset päätoimiset ohjaajavirat perustettiin Hausjärvelle, Lahteen, Riihimäelle, Janakkalaan, Kymiin, Turkuun ja Helsinkiin. Vuonna 1950 oli jo yli 60 kuntaan palkattu päätoiminen nuoriso- ja urheilutoiminnan ohjaaja. Ensimmäinen läänin nuorisotyötoimikunta, sittemmin nuorisotyölautakunta, perustettiin maaherrojen alustavan kokouksen perusteella Mikkelin lääniin vuonna 1951. Läänien nuorisotyön 75 vuotta juhlitaan nyt vuoden 2026 alusta perustetussa Lupa- ja valvontavirastossa, jonka tehtävänä on mm. valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan alueellinen toimeenpano ja kehittäminen.
Ilmari Rinne oli toiminnan miehiä monella saralla. Hän järjesti töistään myös näyttelyn Turkuun vuonna 1991.
Tässä esitellään Hausjärven kotiseututyötä. (Rinne, NUO4_285)
Nuorisotilojen juhla-aika
Nuorisotilojakin mietittiin heti 1940-luvulta lähtien Suomen Nuorisojärjestöjen Edustajistossa (SNE) ja valtion nuorisoneuvostossa. Päätettiin järjestää arkkitehtuurikilpailu, jonka tuloksena saatiin 82 tyyppitaloehdotusta, joista 16 valittiin jatkoon. Ne julkaistiin yhdessä rakennusohjeiden kanssa Nuoriso- ja sivistystaloja rakentamaan -nimisessä opaskirjassa vuonna 1951. Ohjeet täyttävät nyt 75 vuotta.
Pitkään saivat nuoret kuitenkin toimia heitä varten remontoiduissa vanhoissa tiloissa ennen kuin omat talot nousivat harjakorkeuteensa. Hausjärvellä oli nuorille tila, jota nuorisotaloksikin kutsuttiin. ”Hausjärvellä, siellä oli nuorisotalo. Siin oli johtajan asunto yläkerrassa ja toimisto, ja alakerta oli niinku avoin. Siellä oli kaks huonetta, joissa kerhot pyöri. Paitsi retkeilykerho pyöri sitten niinkun kansalaisopiston nimissä ja se oli koulun tiloissa. Mutta tuota, eihän ne kaksiset, ne tilat, ollu.” Näin kertoo Yrjö Vento aloitettuaan ohjaajan hommat kunnassa Ilmari Rinteen jälkeen. Vento oli muuten myös Lahden ensimmäinen nuorisotoimenjohtaja. (TYKL/AUD/129, 9.3.2006) Kaupungissa vietettiin jo joulukuussa 2025 monikulttuurisen toimintakeskuksen Multi-Cultin 30-vuotisjuhlaa.
Kouvolassa Tornionmäen nuorisotalo ”Torkkeli” avasi ovensa 27.9.1966, nyt se on jo purkamista vaille vainaa. Ennen kuin ensimmäiset nuorisotalot saatiin rakennettua, oli Suomen ensimmäisessä seurantalossa Walossa Laitilassa ollut tilaa nuorille jo vuodesta 1886. Siis 140 vuotta nuorisoa ja kulttuuria! Jalasjärven Wilhola täytti sata vuotta vuonna 2009, jolloin rakennuksesta julkaistiin kirjakin, Talo täynnä elämää. Nyt on rakennus jo 117-vuotias ja kuntakin vaihtunut Kurikaksi, mutta talo on yhä nuorten.
Järjestöjen tasavuosia
No, miten sitten muualla kuin kunnissa juhlitaan nuorisotyötä? Nuorisotyö-lehti täyttää 80 vuotta. Kippis lukemisen ja tiedon ilolle! Syksyllä 1945 perustettu Nuorisotyöntekijöiden yhdistys alkoi julkaista vuonna 1946 Nuoriso-ohjaaja-lehteä. Lehdellä on ollut monta julkaisijaa, vuodesta 2018 lähtien se on ollut Suomen Nuorisoseurojen vastuulla. Vuonna 2024 toiseksi julkaisijaksi tuli Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat Nuoli ry. Lehden tarinasta voit lukea lisää kevään nostossamme.
Itse Suomen Nuorisoseurat ry saa varmasti myös juhlia tänä vuonna, vaikka tasavuosikymmeniä tulee keskusjärjestölle 130 vuotta täyteen vasta ensi vuonna. Järjestö on perustettu vuonna 1897 ja sillä on 600 nuorisoseurantaloa ylläpidettävänä. Suurella todennäköisyydellä joku paikallinen nuorisoseura täyttää pyöreitä tänäkin vuonna. Nuorisoseurat on myös yksi kansainvälisen kansanmusiikin ja -tanssin laivafestivaalin, Folklandian, järjestäjä. Tänä vuonna tapahtuma täyttää jo 30 vuotta. Supikkaat kattoon!
Kulttuurin puolella juhlijoita riittää muutenkin. Nuoren Voiman Liitto järjesti ensimmäiset kaikille nuorille avoimet kilpailut jo vuonna 1921. Ylioppilaiden Taidetapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran 60 vuotta sitten. Vuonna 2000 Nuoreksi Kulttuuriksi nimetty valtakunnallinen tapahtuma jatkaa näiden tapahtumien eteenpäin viemistä.
Poikien Keskuksen historia alkaa jo vuodesta 1919, mutta yhdistymisten myötä se sai nimensä vuonna 1946. Tyttöjen Keskus aloitti parikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1967. Nämä kaksi yhdistyivät puolestaan Poikien ja Tyttöjen Keskukseksi vuonna 1989. Nyt saavat pojat ja tytöt yhdessä juhlistaa ensimmäisen keskuksen syntymää.
Lasten ja nuorten säätiö on ministeri Pär Stenbäckin perustama ja täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Non Fighting Generation on vielä vanhempi, se on ollut olemassa jo vuodesta 1996 keinonaan väkivallattomuuskasvatus. Suomen Nuorisosirkusliitto ry on puolestaan sirkusharrastusta ja sirkustaidekasvatusta edistävä järjestö, joka perustettiin vuonna 1991. Saman ikäinen on myös Suomen Saamelaisnuorten yhdistys, joka on saamelaisnuorten edunvalvoja. Nuoperin yksi perustajista, Nuorisotyön seniorit, on päässyt kunnioitettavaan 25 vuoden ikään.
Pikkulinnutko visersivät, että ainakin Jyväskylä, Oulu ja Turku juhlistavat 80-vuotiasta nuorisotyötä yhdessäkin. Kaikkien kolmen kaupungin bänditoiminnasta löydät tarinaa Nuoperin vuoden 2021 julkaisusta (Nuoriso-)ohjattuja säveliä. Juhlaesiintyjistä ei ainakaan ole pulaa. Ja jos vajetta ilmenee, niin myös 80-vuotiasta nuorisotyötä juhlivasta Vihdistä voi lainata. Tai 70 nuorisotyön juhlavuotta täyttävältä Raisiolta.
Oulussa pidettiin Nuorisotyön senioriklubin seminaari vuonna 2008, jolloin nuoperilaisetkin pääsivät tutustumaan kaupunkiin, sen nuorisotyöhön ja kuuluisaan toripolliisiin.
Majoittuminen oli Hailuodossa, jonka pitkospuiden taukopaikalla poseeraavat Kirsti, Sinikka, Tuula, Päivi, Paula ja Maisa istuen ja Hannu ja Helena hiukan rennommin. Kuva: Terhi Lehtonen.
Tässä oli siis vasta maistiaisia vuoden tapahtumista. Ihanaa, kun on syytä juhlaan vuonna 2026!
LÄHTEET
Nuoperista:
Heikkinen Minna; Lehtonen Terhi (toim.): (NUORISO-)OHJATTUJA SÄVELIÄ, 2021. Nuoperi.
Lehtonen Terhi: NUORET, AJAT & TILAT – Nuoret ja nuorisotilat eri vuosikymmeninä, 2013. Nuoperi. Tässä teoksessa käytetty myös Yrjö Vennon haastattelua (TYKL/AUD/129, 9.3.2006) ja Aarne Sivosen kirjoittamaa teosta: “Kotkan alueen kunnallisen nuorisotyön neljä vuosikymmentä. Kotkan alueen kunnallisen nuorisotyön historiikki 1946–1986”.
Heikkinen Minna (toim.): Sakit, lössit, jengit ja nappulat…Nuorisotyön vuosikymmenet. Näyttelyesite 36, 2004. Nuoperi. Tässä teoksessa Taisto Kärkkäinen: “Nuorisotyön organisaatio ja hallinnon kehittyminen Suomessa” ja Ebba Askonen: “Muisteluksia Oulun kaupungin ensimmäisen nuorisosihteerin alkutaipaleelta”. Tämä opus löytyy nyt myös pdf:nä Julkaisut-osiostamme!
Muualta:
Kolu, Antti: Nuorten parhaaksi. 70 vuotta kunnallista nuorisotyötä Jyväskylän seudulla (1946–2015), 2017. Jyväskylän kaupunki/Nuorten Palvelut. Kirjapaino Kari, Jyväskylä.
Käkelä, Matti; Rintala, Terhi: Talo täynnä elämää: Wilhola 1909–2009, 2009. Jalasjärven kunta.
Nieminen, Juha: Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia, 1995. Nuorisotutkimusseura ry; Lasten Keskus Oy. Suomen nuorisotyön järjestelmä ja nuorisojärjestöt 1951. Katsaus vapaan nuorisokasvatuksen kehittämistä ja tukemista koskeviin valtion toimenpiteisiin vuosina 1945–1950 sekä selostus nuorisojärjestöjen tarkoitusperistä ja toimintatavoista. Helsinki, Valtioneuvoston kirjapaino.
Lisäksi Nuoperin arkistot ja kuntien ja järjestöjen omat verkkosivut.