“Pallo on magneetti. Kun heität pallon porukalle, niin rupee tapahtumaan.” Näin totesi nuorisotyöntekijöitä vuosina 1945–1974 kouluttanut opetusneuvos Kerttu Varjo opiskelijoilleen. (Jarkko Järvinen 3.3.2016, TYKL/aud/1111)
Liikunnan merkityksen ymmärsi myös Suomen kirkon ensimmäinen Helsingissä seurakuntavirassa toiminut nuorisopappi Heimer Virkkunen. Esimerkiksi Tampereen nuoriin Virkkunen vaikutti käydessään kesällä 1927 Puisto-Emmauksen pihassa opettamassa uutta lajia, volleypalloa, joka sai pian suomenkieliseksi nimekseen lentopallo. (Malkavaara, 2012) Vielä kaaripallona tuolloin tunnettuun peliin oli Virkkunen tutustunut vieraillessaan NMKY:n Springfieldin opistossa Massachusettsissa Yhdysvalloissa samana vuonna. (Ilta-Sanomat, 5.12.2022; wikipedia: Heimer Virkkunen)
Turun Auralan Setlementin jalkapalloilijapoikia 1940-luvulla. (NUO4_095)
Kun nuorisotyöhön saatiin ensimmäiset kunnalliset tekijät 1940-luvun lopusta alkaen, tunnettiin heidät erityisesti maaseudulla siitä, että he kulkivat kylistä kyliin polkupyörillä pallot takaritsalla. Joskus jopa elokuvaprojektori, mutta useimmiten liikuntaan tarvittavia välineitä.
Nuorisoseuroissa harrastettiin erityisesti kansantanssia, jolla piristettiin myös Nuorten Kotkien kisällilauluja. Setlementit järjestivät omia urheilukilpailujaan ja tutustuivat samalla Suomen muihin setlementteihin ja paikkakuntiin. Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys alkoi levittää uutta lajia, koripalloa, maahamme 1920-luvun lopulla. Myös tämä peli on kehitetty Springfieldin opistossa Yhdysvalloissa. (wikipedia: NMKY ja koripallo) Hiihto kuuluu suomalaiseen talveen, jopa talviset kunnalliset kulttuuritapahtumat aloitettiin usein hiihtokilpailulla. Toisaalta moni nuorisotyöntekijä on opettanut lapsia uimaan, sillä uimakoulujen pito kuului usein kesäharjoitteluun. Uimaopettajakursseja järjesti jo 1950-luvulla mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto. (Ebba Askonen: Aito nuorisotyöntekijä, 2009)
HNMKY:n ja Helsingin nuorisoasiainkeskuksen yökoripalloa Myllypurossa 1999. (NUO17_447, kuvaaja Veikko Somerpuro)
Urheiluseuroissa nuoret olivat mukana monessa lajissa yleisurheilusta hiihtoon, painista naisvoimisteluun. Nykyisin tarkka jako TULin ja SVUL:n seuroihin on enää muisto vain, mutta em. liittojen sisäiset kisailut ja kilpailut olivat totisinta totta. Puhumattakaan siitä, kun näistä liitoista valittiin edustajia kansainvälisiin kilpailuihin. Suomen ensimmäinen urheiluvalmentaja Lauri ”Tahko” Pihkala perusti Suomen Ladun ja kehitti pesäpallon lisäksi salamapallopelin erityisesti koululaisten iloksi. (wikipedia: Lauri Pihkala)
Uimakoulu Sippolan Inkeroisissa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. (NUO4_101)
Tänä vuonna liikunta-ala sai oman ammattieettisen koodiston nuorten ohjaukseen. Nuorisotyö sai omansa jo aiemmin ja se päivitettiin vuonna 2019. Molempia ohjeita tekemässä on ollut tutkija ja kouluttaja Minna Rauas, jonka opinnäytteestä nuorisotyön ohjeistus sai alkunsa vuonna 2012. Minnan kanssa liikunnan ohjeita tekemässä oli myös Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat Nuoli r.y. (https://www.nuoli.info/liikunta-ala-sai-ammattieettisen-koodiston/; Pieniä suuria tekoja, 2019)
Liikunta on edelleen tärkeä työmuoto nuorisotyössä. Lajit vaihtuvat, mutta liikunnan ilo pysyy. Skeittihalleja ja -puistoja on rakennettu ympäri Suomen. E-urheilu on tullut voimakkaasti uutena muotona mukaan, mutta varmasti siinäkin saadaan aikaan ihmiselle tärkeä tunne, yhteisöllisyys. Ilman toisia nuoria tätäkin lajia on vaikea harrastaa.
12.8.2025