Sanastoa

Ennaltaehkäisevä nuorisotyö

Ennakoida = Ottaa (tahallaan) ennalta huomioon, esimerkiksi: Ennakoi tuleva tilanne! (Itkonen: Uusi kieliopas, 2002.)

Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorisolaissa (2006) nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. (www.finlex.fi, 15.1.2013.)

Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. (www.finlex.fi, 15.1.2013.)

Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. (www.thl.fi, 15.1.2013)

Ennaltaehkäisy on nuorisotyön yksi vaikutus-ulottuvuus. ”Tukemalla elämänhallinnan edellytysten kehittymistä, nuorisotyö ennaltaehkäisee ja katkaisee monia ongelmallisia kehityskulkuja, kuten syrjäytymistä, mielenterveyden ongelmia, rikollisuutta jne. Tämä on yhteiskunnalle edullisempaa ja ennen kaikkea inhimillisesti mielekkäämpää kuin ongelmista huolehtiminen.” (Cederlöf, 1998.)

Tavoitteiden ja sisällön kannalta nuorisotyö on monenlaista toimintaa nuorten kanssa ja sitä tekevät julkinen sektori, seurakunnat, järjestöt ja yhteisöt sekä vapaaehtoiset yksityiset henkilöt. Tärkeintä nuorisotyössä on se, että sitä tekevät ovat vastuuntuntoisia aikuisia ja tulevat nuorten kanssa toimeen. Julkisella sektorilla nuorisotyöntekijöiltä on vaadittu opistotasoista nuorisotyöntekijän, sosiaaliohjaajan tai -kasvattajan tutkintoa. Erityisnuorisotyöntekijöille suositellaan lisäksi erityispedagogiikan opintoja ja nuorisotoimenjohtajalla on usein ylempi korkeakoulututkinto. (Kemppinen, 1999.)

Nuoren kasvaessa hänen itsenäisyytensä perheestään lisääntyy samalla kun ystävä- ja kaveripiirin merkitys kasvaa. Näin myös ehkäisevän lastensuojelutyön toteutumisen paikat ja tavat osittain muuttuvat. Edelleen lastensuojelun ennalta ehkäisevä työ toteutuu nuoria koskevissa perus- ja erityispalveluissa sosiaali- ja terveydenhuollossa mutta myös ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa, nuorisotyössä ja vapaa-ajan toimipaikoissa. Erityisen tärkeää on tavoittaa ne nuoret, jotka eivät syystä tai toisesta hakeudu peruskoulutuksen jälkeiseen koulutukseen tai jotka keskeyttävät opintonsa. (www.sosiaaliportti.fi, 14.1.2013.) Koulupudokkaiden tai sen keskeyttäneiden kanssa tehtävästä työstä puhutaan myös nivelvaihetyönä.

Nuorisotyössä ennaltaehkäiseminen korostuu sosiaalisessa nuorisotyössä. 1960-luvulla tutuinta sosiaalista – ennaltaehkäisevää – nuorisotyötä oli jengityö, nykyisin nuorisotakuun myötä tunnemme parhaiten etsivän nuorisotyön, joka onnistuessaan on ennaltaehkäisevää nuorisotyötä parhaimmillaan. (Heikkinen, 2009.) Ennaltaehkäisyä tarvitaan myös päihdetyöhön. Sen ”yleisenä tarkoituksena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tukemalla päihteettömiä elintapoja sekä vähentämällä päihteiden käyttöä ja käytöstä aiheutuvia haittoja”. Monesti ehkäisevä työ kohdennetaan erityisesti nuoriin ikäluokkiin. Nuorisolaki antaa tukensa ehkäisevälle päihdetyölle ja sillä nähdään olevan vahva kasvatuksellinen tavoite. Nuorisoalan ehkäisevää päihdetyötä voidaan tarkastella kahdesta eri lähestymiskulmasta: nuorisotyön ja sosiaalityön. Päihdetyö on osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, mutta sitä tehdään myös oppilaitoksissa, nuorisotyössä, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnassa, yhdyskuntasuunnittelussa sekä elinkeinoelämässä. Järjestöillä ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla on päihdetyössä omat tehtävänsä. (Pylkkänen & al. 2009.)

Erityisesti nuorten sosiaalinen vahvistaminen voidaan käsittää ennaltaehkäisevän työn ytimeksi, sillä se tarkoittaa nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lastensuojelun keskusliitto käyttää ennaltaehkäisevästä työstä nimitystä varhainen puuttuminen eli Varpu. (www.sosiaaliportti.fi, 14.1.2013.)

Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia kunnan perus- ja erityispalveluissa, joilla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevän lastensuojelun kautta edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia seuraamalla ja kehittämällä kasvuolosuhteita sekä lasten ja nuorten palveluita. Siten kaikilla, jotka työskentelevät lasten ja perheiden kanssa, on vastuu heidän hyvinvoinnistaan ja tuen tarpeiden mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta. (www.thl.fi, 15.1.2013.)

Ehkäisevän lastensuojelun kokonaisuutta kuvataan ja arvioidaan kunnan laatimassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Suunnitelmassa arvioidaan myös peruspalvelujen resurssitarvetta. Kunnan tulee seurata lasten ja nuorten kasvuoloja sekä kehittää palvelujärjestelmää siten, että lapsen tai nuoren etu toteutuu tarjottavissa palveluissa. (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: Lastensuojelun käsikirja, THL. Lastensuojelulaki 2007/417 12 §:n: Finlex. (www.thl.fi, 15.1.2013.)

» Takaisin